maanantai 28. syyskuuta 2009

Long taim nou sii.

Haa. Pakko hieman rustailla, kun olen tehnyt Löytöjä. Rumia ja vähempi rumia. Käväistiinpä tuossa syyskuun alussa Turkissakin, maassa johon olen deeply in loved.
Sieltä mukaan tarttui kaikenmoista. Lähinnä innostunein olen suitsukkeista, mutta niistä ja muusta romusta lisää toisella kertaa. Koska.
Tänään haluan esitellä kenkiäni ja keittiötäni. Joiltakin osin.




Saksasta ostetut, ystävältä tuliaisiksi saadut nahkasandaalit ovat metkat. On sydäntä ja eiffel tornia. Liekö niillä joku yhteys, en tiedä. Koska en aio koskaan mennä Pariisiin.



Saappaathan on jokaisella pakko olla. Mulla joskus olikin. Marimekon unikkokuvioiset saappaat, joista en pitänyt. Nämä herrrkullisen väriset saappaat löysin kirpputorilta. En voinut olla ostamatta, koska ne kaiken kukkuraksi ovat vielä aika rumatkin-hmmmm omalla tavallaan. Toivottavasti pitävät edes vettä. Pitääkin kokeilla miten ne sointuvat uusien haaremihousujeni kanssa, joita kaikki kanssaihmiseni syvästi häpeävät. Saisipa ainakin hoidella kauppa-asiat ihan itsekseen.





Vanhanaikaiset monot suorastaan huusivat minua kirpputoripöydässä. Ne ovat minulle ehkä pari numeroa liian pienet. Mutta sisulla niitä saisi joskus jopa hetken pidettyä. Mutta varsin vähän käytetyt. Kaiken kruunasi monojen sisältö- vuoden 1981 Satakunnan Kansa sanomalehteä. Kas syntymävuoteni. Mutta uskokaa pois, se ei ole enne mistään. Muuta kuin siitä, että Satakunnassa ei ole ollut helvetin moneen vuoteen hiihtokelejä.




Tässä vielä kaikki ryhmäkuvassa. Niin ja peitto tuolla alla on Turkin tuliainen. Äärettömän kaunis ja loisteliaasta käsintehty päiväpeitto, josta maksoin aivan naurettavan vähän. Tosin lupasin matkatoverinikin kaupantekijäisiksi.

Meidän taloudessa on nyt leipää. Ennen vanhaan leivät aina pimeän tulleen , talon hiljettyä katosivat parempiin suihin. Laatikko on kirpparilta, peltiä ja aika hyväkuntoinen. Hintaa 5€. Ihana <3


Lääkekaapin myötä saimme myös tyhjennettyä pari hyllyä keittiönkaapistoista ihan oikeaan käyttöön. Koskaan ei oahemmin kipeitä olla, mutta purkkeja ja purnukoita tuntuu löytyvän joka lähtöön. Tuunasin kaapin Zelda Wisdomin bulldoggi-kortilla, joka pysyy paikallaan magneettisella Burana600-purkilla. Ostettu joskus Ikeasta.





Keittiössä on nyt jälleen verho. Taloudessa, jossa ei ole silityslautaa eikä sen puoleen rautaakaan saattaa helposti käydä verhon likaannuttua, että se lentää roskikseen. Taikka päätyy ryppyisenä kaappiin. Mutta toi on kivasti viidakkohenkinen. Koska ikkunastakin näkyy vaan kuusien runkoja ja paksuja juuria ja runkoja. Hyvää puuta, niinkuin V-M.L. laulaa.

1 kommentti:

Bullukat kirjoitti...

Hauskoja kenkiä. Monot tuovat lapsuusmuistoja mieleen. Leipälaatikosta olen hieman kateellinen. Itsekin tuollaista peltistä, kivanväristä olen etsinyt.