Istuttelin eilen lähes kaikkiin liikeneviin purkkeihin ja purnukoihin kesäkukkasia. Annansilmiä, orvokeita ja monia muita joitten nimiä en edes muista. Vielä pitäisi hakea ikivanhojen kottikärryjen koristeeksi kukkasia, mutta vielä ei ole kiire. Sorruin myös useisiin amppeleihin, koskapa ne ovat niin helppohoitoisia, kuten myös kaikki muut hankkimani kukat. Lopullinen sijoituspaikka jöi hieman auki, nyt muutama roikkuu pyykkinarulla ja omenapuussa.
Kesä-niin ihana asia kuin onkin on tuonut epämiellyttävän ötökkäilmiön mukanaan. Tuppaavatpa ne kamalat pörriäiset sisällekkin. Nyrkin kokoiset hävittäjät. Etovaa.
Kukka-aihe on mukana myös ihollani. Juho Sipilä maalasi musteella ihooni muistoksi rakkaasta papastani vihreän kukkasen. 16.03. klo 06:30 kulkee kasvinumeroilla mukanani, päivä jolloin pappaa ei enää ollut.
1 kommentti:
Hieno tuo tatuointi ja kukat tietysti. Oma parvekkeeni on vielä tyhjänä kesäkukista. Jospa sunnuntaina saisi aikaseksi...
Lähetä kommentti